Vältä kännykkäyllätyksiä

Koululaiselle hommattu kännykkä voi tuoda mukanaan ikäviä yllätyksiä eikä kännykkää jo pidempään käyttäneenkään tie gsm-verkoilla ole täysin sudenkuopatonta.

Oikea liittymä käytön mukaan

Paljon puhuvalle puhepaketti on enemmän kuin kohdallaan, tekstaaja tarvitsee tekstaripakettia ja ekaluokkalainen käyttää kännykkää yleisimmin vain vastaamiseen. Datapaketit on paras ottaa käyttöön heti, jos aikoo käyttää kännykkää netin selaamiseen, sähköpostin lukuun, Facebookin käyttöön tai muuhun sellaiseen.

Perustietoturva kuntoon

Aivan perusjuttu, joka jo unohtuu aika monelta, on pin-koodin vaihtaminen. Pin-koodi on kännykän sisälle laitettavassa sim-kortissa oleva käyttökoodi, joka pitää antaa kännykkää käytettäessä. Todella monella tuo pin-koodi jää vaihtamatta ja on edelleen joko 1234 tai 0000. Neljä viidestä kännykästä saadaan Suomessakin auki laittamalla jompikumpi em. koodeista kännykkään sitä käynnistettäessä.

Liittymällä on käyttäjä ja omistaja

Liittymällä on aina omistaja. Mikäli muuta ei ole ilmoitettu, liittymän omistaja on myös liittymän käyttäjä. Omistajan pitää kuitenkin olla yli 18-vuotias, joten ekaluokkalainen voi olla vain liittymän käyttäjä, ei sen omistaja. Vaikkakin se tuntuu järkeenkäyvältä laittaa ekaluokkalaisen täydelliset tiedot liittymän käyttäjän tietoihin, itse jättäisin tiedot täyttämättä. Sitä kautta kun saa helposti tietää ekaluokkalaisen nimen ja osoitteen.

Estoton ei ole hyvä

Liittymien estot puheluille, tekstareille, datansiirrolle ja multimediaviesteille voivat oikein käytettynä estää hintavampien yllätysten syntymistä. Puhelujen ja tekstiviestien estot aikuisviihde- ja viihdepalvelunumeroihin ovat se yleisimmät estot. Tällöin liittymästä ei voi äänestää Idols-kisassa, tilata limsaa automaatista tai kilautella tissilinjoille. Eihän meidän Julle sellaista tekisi! Ei varmaan, mutta jos kännykkä päätyy vääriin käsiin, sellaisia takeita ei ole. Kaikki, mitä kännykästä ehditään soittamaan ennen kuin liittymä suljetaan, on liittymän omistajan maksettava, myös varkaustapauksissa.

Datansiirto on halpaa. Kotimaassa.

Datapaketti säästää pitkän eurosentin datansiirtomaksuissa, mutta datapaketit ovat voimassa vain siinä maassa, josta liittymä on hankittu. Eli suomalaisen liittymän datapaketti on voimassa Suomen gsm-verkossa tapahtuvaan datansiirtoon. Heti kun kännykkä ottaa yhteyttä ulkomaiseen gsm-tolppaan, sen kautta siirretty data ei enää kuulu datapaketin maksuihin vaan laskutetaan kalliilla erillishinnalla. Hinta on yleensä per alkava megatavu ja tuo hinta ei ole halpa. Esimerkki hulvattomista hinnoista on suomalaismiehen kuukauden työkomennus ulkomaille, jossa hän nettisurffaili, lataili musiikkia ja katseli videoita tietokoneeseen kytketyn kännykän kautta ja kotiin tullessaan sai työnantajaltaan kyselyn muutaman kymmenen tuhannen euron kännykkälaskustaan. Toisia kertomuksia ovat ne, joissa henkilö on ollut Suomen maaperällä, mutta rajan tuntumassa ja kännykkä onkin ottanut yhteyden rajan toisella puolella olevan gsm-tolpan kautta. Ja laskua tulee…

Moisien huimien laskujen välttämiseksi liittymään kannattaa laittaa data-roaming -esto, joka estää kaiken datansiirron ulkomaisten gsm-tolppien kautta. Mikäli tarvitset datansiirtoa ulkomaillakin, ainakin Elisalla ja Saunalahdella on palvelu, jossa määritellään datansiirrolle 60 euron hintakatto EU-maissa. Toinen vaihtoehto on käyttää kännykän wlan-ominaisuutta ja kytkeä itsensä nettiin esimerkiksi hotellien, lentokenttien, McDonaldsien yms. ilmaisten langattomien verkkojen kautta. Se tosin vaatii kännykältä tuon wlan-tuen ja sitä ei vielä useimmissa kännyköissä ole.